Tuumailuja pöydän toiselta puolen

17.01.2017#SoulStories

Risto Pohjonen
Senior Consultant at SoulCore


Kuudentoista mallipohjaiseen sovelluskehitykseen ja koodigenerointiin keskittyneen välinetoimittajan palveluksessa vietetyn vuoden jälkeen löysin itseni värikkäiden vaiheiden jälkeen viime syyskuussa ensimmäistä kertaa elämässäni ratkaisutoimittajan leivistä. Tämän myötä päättyneen vuoden viimeisestä kvartaalista muodostui varsin mielenkiintoinen kokemus, monellakin tapaa. Oleellisin juttu on tietenkin ollut tilanteen edellyttämä ajattelutavan muutos. Periaatteessa nykyisen työnantajani SoulCore Oy:n kuviot eivät juurikaan eroa niistä lukemattomista asiakasprojekteista, joita olen vuosien varrella nähnyt ja konsultoinut - paitsi että tällä kertaa keissi on oma, mikä muuttaakin käytännössä kaiken.

Me täällä SoulCorella toimitamme VR:n, Vapon ja työmarkkinajärjestöjen kaltaisille suurasiakkaille räätälöityjä business-sovelluksia ja -ratkaisuja, joiden toteuttaminen normaalisti vaatisi paljon enemmän resursseja, kuin mitä meiltä periaatteessa tällä hetkellä irtoaa. Kupletin juoni ei tässä tapauksessa ole varsinaisesti salaisuus, vaan magiamme perustuu puhtaasti modernien kehityskäytäntöjen ja softatuotannon automatisoinnin yhdistelmään. Allekirjoittaneen kohdallahan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että parinkymmenen aihetta teorian, tutkimuksen ja tuotekehityksen näkökulmasta katsotun vuoden jälkeen olen nyt muutaman kuukauden tarkastellut asiaa pöydän toiselta puolelta soveltajan ja käyttäjän roolissa.

Mitäpä tästä on nyt sitten jäänyt käteen? No aivan ensimmäisenä se, että softatuotannon automatisointi on erittäin vahva teknologinen ratkaisu kun haetaan kilpailukykyä ja halutaan erottua kilpailijoista. Seuraavaksi tulee sitten vähän niin kuin mitalin toisena puolena toteamus siitä, että keskeinen menestystekijä softa-automaation onnistumiselle ei ole niinkään teknologia kuin asenne: lähestymistapaan pitää sitoutua kaikkien, sitä pitää haastaa ja sen kanssa tulee olla nälkäinen eikä tyytyä "ihan kivaan" lopputulokseen. Kun on "edellisessä elämässään" nähnyt riittävästi projekteja, joissa hyväkin softa-automaatioratkaisu on ryssitty jos jonkinlaisen nynnyilyn vuoksi, sitä tulee väkisinkin vähän kyyniseksi ja araksikin näissä asioissa. Siksi onkin ollut mahtavaa seurata, miten tosissaan ja suurella sydämellä SoulCorella asiaan on paneuduttu ja miten se näkyy myös tuloksissa. Kiitos tästä lankeaa paitsi rohkeille päätöksille teknologian suhteen myös onnistuneelle rekrytointipolitiikalle, jonka seurauksena meillä on firma täynnä niitä hyviä ja osaavia tyyppejä.

Meillä tehdään sitä, mistä useimmat vain haaveilevat.

Entä miten tästä nyt eteenpäin? Henkilökohtainen "ehdonalaisaikani" täällä alkaa kohta olla lusittu, mikä tarkoittaa ainakin kalenteria ja todo-listaa vilkaistessa sitä, että mielenkiintoista puuhaa on jatkossa riittävästi niin asiakasprojektien kuin firman softa-automaatioratkaisujen ja -menetelmien parissa. Epäilemättä oman historiani painolasti kulkee mukana edelleen vahvana ja väistämättä tulen arvioimaan työtapaamme, teknologiaamme ja ratkaisujamme vielä pitkään välinetoimittajan näkökulmasta käsin. Tietynlainen kriittisyys on toki tässä tapauksessa tarpeellista ja jopa haluttuakin, mutta on tässä joutunut reivaamaan ajattelutapaansa jo useastikin uudelle kurssille kun ratkaisutoimittajan arjen realiteetit ovat pyyhkineet pöytää välinetoimittajan arvomaailmalla. Epäilemättä pääsen jatkossakin todistamaan sitä rohkaisevaa ja inspiroivaakin intoa ja tarmoa, millä täällä softakehityksen automaatioon ja generoituihin ratkaisuihin suhtaudutaan - meillä tehdään sitä, mistä useimmat vain haaveilevat. Siihen tekemisen meininkiin voin toivottavasti heittäytyä mukaan jatkossakin ja saan löytää tuoreita näkökulmia aiheeseen, jonka luulin jo omalta kohdaltani olevan niin sanotusti nähty. Näköjään tällainen vanhempikin rakki oppii vielä uutta, kun tarpeeksi potkitaan 🙂