Matkakertomus #2: Malli, koodi, generaatio, automaatio..?

18.06.2019#Matkakertomus#SoulStories

Matkakertomus -blogisarjassa seurataan SoulCoren markkinoinnin harjoittelija Janitan tutustumista SoulCoren arkeen ”behind the scenes” -hengessä.

Viimeviikkojen aikana olen laittanut copywriterin lasit päähän ja kirjoitellut niin SoulCoren palvelukuvausta, asiakastarinoita kuin uutisia uusista yhteistyösopimuksista. Sisällöntuotannon lisäksi olen ajautunut sivussa myös mm. testaushommiin ja saanut muutenkin pyöritellä eri sovellusten testiympäristöjä. Samalla olen päässyt aika hyvin jyvälle siitä, kuinka erilaisten ratkaisujen rakentamiseen sovellusautomaatiomme taipuu.

Osallistuin menneellä viikolla myös Jyväskylän Crazy Townilla järjestettyyn sovellusautomaatiota ja koodigeneraattoreita käsitelleeseen tapahtumaan, jossa SoulCoren asiantuntijat olivat kertomassa teknologiastamme ja sen tuomista hyödyistä. Siinä kuunnellessa ja pitsaa mässyttäessä tuli mieleen, että onneksi en itse ole tuolla stagella, sen verran teknistä kysymystä pommitettiin enimmäkseen .NET.JKL -jäsenistä koostuvan yleisön joukosta.

Toisaalta juurikin sovellusautomaatio ja erityisesti siitä saadut edut ovat se asia, mikä on toimintamme ytimessä ja tekee meistä erityislaatuisen järjestelmätoimittajan (ja on siten tärkeää oppimateriaalia tälle yhden naisen markkinointiosastolle). Olen kuitenkin moneen otteeseen joutunut miettimään, kiinnostaako asiakkaitamme oikeasti se, miten järjestelmä toteutetaan, kunhan lopputulos on hyvä ja tarpeita vastaava. Tämä on itselleni ehkä se suurin viestinnällinen dilemma.

”Sovellusautomaatio for dummies”

Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, ettei sovellusautomaatiosta tarvitse välttämättä ymmärtää mitään. Sen sijaan asiakkaan kannalta kiinnostavaa on tehokas ja nopea toimitus (johtuen yksinkertaisesti siitä, ettei kehittäjiemme tarvitse naputella riviäkään joka projektissa toistuvaa rutiinikoodia). Tuotantoprosessimme on myös hyvin visuaalinen ja osallistava: mallista saadaan generoitua heti toimivia sovelluksen osia. Asiakkaamme pääsevät siis näkemään ja vaikuttamaan reaaliaikaisesti siihen, millaiseksi ohjelmisto rakentuu. ”Asiakas puhuu käyttöliittymää”, todettiin Crazy Townin tapahtumassakin: asiakkaan on helppo osallistua sovelluksen kehittämiseen, kun samalla näkee heti, minkälaisia kenttiä ym. toiminnallisuuksia sovellukseen voidaan lisätä. Sovellustuotannon automatisointi mahdollistaa juuri tämän.

Kyseistä sovellustuotannon prosessia on todella hauskaa seurata. Saamiemme asiakaskommenttienkin perusteella sovelluskehitysprojektimme ovat olleet hyvin innostavia, myös tietotekniikasta vähemmän ymmärtäville. ”Tämä teidän tekemisen tapa on aivan fantastinen” on loistava esimerkki näistä työpajoissa kuulluista, elämään jääneistä asiakaskommenteista. Tätä tekemisen tapaa on kuitenkin haastavaa tuoda kompaktisti esille, kuten SoulCorella on aiemminkin huomattu. Mielestäni pulma vaatii visuaalisia ratkaisutoimenpiteitä.

Pääsovellusarkkitehtimme Jarno on kirjoittanut hyvän artikkelin (jonka ääreen olen itsekin palannut monet kerrat) sovellusautomatisoinnista ja sen eroista ja yhtäläisyyksistä perinteiseen sovellustuotantoon. Aihetta on pohtinut myös vanhempi konsulttimme Rise. Käykäähän lukemassa!

Janita Kingelin, markkinoinnin harjoittelija